25. joulukuuta 2012

Perinteiden muutoksessa

Meillä kaikilla on erilaisia perinteitä. Usein ne perinteet ovat sidoksissa erilaisiin pyhiin, kuten jouluun. Meidän perheessä on jouluaattona katsottu joulurauhan julistus, syöty riisipuuro ja menty sitten taloyhtiön saunaan. Tietystä tapahtumakulusta jouluaattona on pidetty kiinni parisenkymmentä vuotta. Se on muodustunut perinteeksi.

Perinteen muuttaminen on vaikea asia. Se on vahvasti sidottu omaan kuvaan lapsuudesta, tiettyyn pyhän viettämisen tapaan ja yksinkertaisesti asioiden kuuluu vain tapahtua sillä tietyllä tavalla ja kaavalla. Jos tehdään toisin, on kaikki pilalla. Tai sitten ei ehkä olekaan.

Tänä vuonna meillä muutettiin perinnettä isosti. Taloyhtiön saunan sijasta menimme Harjutorin julkiseen saunaan. Tuntui kuin olisi astunut toisten perinteeseen, josta ehkä muodostuu myös itselle uusi joulunvieton osa. Korttelisaunat ovat katoavaa kaupunkikulttuuria. Niiden perään on huudeltu ja niitä harvoja olemassaolevia leimaa jo kulttimaine.

Saunojia ei Harjutorilta puuttunut jouluaattona. Lauteille mahtui hyvin porukkaa ja vastat viuhiuvat useammassa kädessä. Löylyä sai lisää tasaisin välein ja välillä piti käydä vilvoittelemassa. Kaupunkilaisten kylpijöiden jatkumoon liittyminen tuntui rauhoittavalta, turvalliselta. Kulkeminen pakkasessa korttelikaupalla saunalle toi kälyni mieleen lapsuuden saunamatkat talosta järvenrannalle.  Vastan tuoksu ja tuntu iholla oli taas itselle se lapsuuden saunareissuihin palauttava. Jaffa-pullon avaaminen pirttipöydän ääressä ja lähiviikkojen tapahtumien ihmetteleminen oli omiaan rentouttamaan joulunjuhlijat. Löylyistä vartaloon jäävä lämpö ei hävinnyt edes paluumatkan tuulessa. Ilta meni vastan tuoksua, viileää jaffa-pulloa ja löylyjä muistellessa.

Seurueemme oli hieman yllättynyt saunojista. Jostain syystä olimme etukäteen kuvitelleet lauteille enemmän keski-ikäisiä ja mummoja. Ainakin naistenpuolella saunojien keski-ikä pyöri kolmenkymmen kieppeille. Tämä ehkää kertoo Harjutorin saunan lähikortteleista enemmän kuin suomalaisesta joulusaunaperinteestä.

p.s. Meillä myös kuuluu unohtaa aina purkkiherneet mikroon. Tänä vuonna ne kyllä unohtuivat purkkiin asti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti